Osa 5. Jenna

Anteeksi taas!! Osa tulee taas neljä kuukautta myöhemmin aikaisemmasta. On ollut muuta puuhaa. En enempää höpise osaan siitä!

Heräsin aamulla seitsemän aikaan. Hyppäsin niin vikkelästi sängystä ylös että alkoi huimata. Minun pitäisi rauhoittua, vaikka se olisi hankalaa kun näin yöllä painajaista. Kävelin vessaan pesemään kasvoni. Käänsin hanan viileälle vedelle ja kun katsoin peiliin huomasin heti tummat pussit silmieni alla.  Etsin meikki pussistani jotain peittävää ja löysin peitevoiteen. Levitin sitä ja katsoin ettei tulisi liikaa. Menin huoneeseeni ja otin nopeasti ratsastushousut, t-paidan ja sukat. Olin sitonut hiukseni poninhännälle. Puin ja menin reippaasti rappuset alas. Taisin tömistellä aika kovaa koska Flippen heräsi. Rapsutin sitä nopeasti ja menin keittiöön.    -Huomenta, sanoin samalla kun nappasin neljä omenaa.                                                                -Huomenta, äitini sanoi pitäen katseensa lehdessä. Otin omenoitten seuraksi reppuuni lisäksi porkkanaa ja leipää.                                                                                                                    -Oletko menossa tallille? äiti kysyi kun irroitti katseensa lehdestä ja katsoi minun säätöäni.      -Joo tietty, sanoin kun tungin kaiken reppuun.                                                                                   -Selvä, mutta etkö syö mitään? äiti kysyi kun olin matkalla eteiseen.                                               -Syön matkalla, sanoin vetäen ratsastuskengät jalkaan, ne olivat hiukan liian pienet.                 -Selvä ota kännykkä mukaan mutta voit olla tallilla koko päivän kunhan viet Flippenin illalla lenkille.                                                                                                                                                        -Moikka, sanoin kun livahdin nopeasti ulos ovesta.                                                                            - Ellen..., Äiti tajusi minun menneen jo.                                                                                                

Tallilla

Juoksin nopeasti tallille vievää tietä pitkin. Näin tallin kun olin juossut vähän aikaa. Huomasin heti että Capu oli viety laitumelle. Kun olin lähellä hidastin juoksuni reippaaksi kävelyksi. Kävelin Capun laitumen luokse ja livahdin aidan raosta hakemaan Capun laitumelta. Jäin seisomaan aidan viereen ja vihelsin Capulle tuttuun tapaan. Capu nosti päänsä nopeasti ja lähti laukkaamaan minua kohti.                                                                          -Soojaa Capu, sanoin kun Capu oli melkein minun kohdallani. Capu hidasti ja tökkäsi lämpimällä ruohon hajuisella turvallaan minua. Laitoin Capulle riimun ja naksautin riimunarun kiinni. Talutin Capua talliin. Sidoin Capun kalteriin ja otin harjan. Aloin harjata Capua reippain vedoin. Tunsin että joku katsoisi minua ja Capu käänsi päänsä ja hörähti jollekin. Käännyin ympäri katsomaan kuka siinä seisoi.                                                                     -Moi Ellen, poika sanoi.                                                                                                                           -Ai moi, sanoin kun huomasin pojan olevan Nick. Vaihdoimme pikaisesti kuulumiset.               -Ootko lähös ratsastamaan? Nick kysyi hymyillen. Katsoin häntä hetken.                                     -Joo aattelin lähtee maastoon,sanoin hymyillen.                                                                                 -Mä voin näyttää paikkoja, Nick sanoi taas hymyillen omaa ihanaa hymyään. Mietin hetken mitä Nick tarkoitti. Sitten tajusin ja mietin hetken mitä sanoisin.                                                        -Joo ois kiva,sanoin.  -Onks sul oma hevonen? Lisäsin, koska en todellakaan tiennyt.                 -Joo parin karsinan pääs oleva Royal Cup, Nick sanoi osoittaen sinne päin.                               -Mä meen laittaa sen kuntoon nähää koht, Nick sanoi. Minä vain nyökkäsin. Kaivoin kännykän taskustani ja katsoin kellon. Kohta yhdeksän ajattelin. Näppäilin Jennan numeron ja soitin.                                                                                                                                                     -Moi Jenna, sanoin kun kuulin kaverini äänen.                                                                                    -Ellen??!! Säkö oikeesti miten menee???? Jenna kysyi iloisena.                                                     -Hyvinhän mulla. Et arvaa ikinä yhtä asiaa, sanoin salaperäisesti.                                               - Ai mitä? Ootko tavannu jonkun kivan pojan?? Jenna kysyi kiusoitellen minulta.                         - No joo kaksikin, sanoin. -Nickin ja Capun, lisäsin.                                                                          -Capun oikeesti???? Jenna kysyi koska tajusi ketä Capua tarkoitan.                                             -Joo ihan oikeesti, sanoin.  -Sori pitää lopettaa meen ratsastaa, soitellaan moikka,sanoin.        -Moikka pidä hauskaa, Jenna sanoi. Lopetin puhelun. Capun olin saanut valmiiksi ja laitoin kypärän päähän ja ratsastushanskat käteen. Olin valmis lähtöön.

Noin valmis. Kommenttii ja se ei oo ehto vaan sääntö ja sääntöön ei tehdä poikkeusta!! Hyvää Joulua!!!