Osa 1.      Muutto

 

Kirjoittaja: Tämä osa tuli nyt osat tulevat vieläkin omasta päästäni suoraan. Tekstissä on paljon virheitä ja teksti voi olla tönkköä ja se varmasti on. En pidättele teitä enää joten hop hop lukemaan siitä.

 

 

Oli Maaliskuun kolmas päivä vuonna 2010. Lumet alkoivat sulaa sillä oli plusasteista. Lähdin bussipysäkille apeana sillä koko viime viikko oli mennyt mönkään. En päässyt koko viikkona tallille sillä olin sairas. Ja koulussa olisin jäljessä aika pahasti sillä suurin osa koulukirjoistani oli koulussa. Onneksi keskiviikkoina olisi vain pari tuntia kuvaamataitoa, matikkaa ja pari tuntia äidinkieltä.

Koulussa: -Moi Ellen!! Kuului iloinen huuto takaani ja joku halasi minua takaapäinTajusin hänen olevan paras ystäväni Jenna. -Moi Jenna, vastasin hänelle.-Harmi kun et ollut koulussa viime viikolla ja alkuviikosta, hän sanoi.-Niin oli, muuten menittekö hirveästi pidemmälle oppiaineissa? kysyin samalla kun menimme kuvisluokkaan päin. -Ei me hirveästi edetty mutta jonkun verran, Jenna sanoi iloisesti. -Oletko värjännyt hiuksesi?kysyin sillä ennen Jennalla oli ruskeat hiukset ,mutta nyt hänellä oli punertavat hiukset, jotka sopivat hänen hoikille kasvoilleen. -Joo , sillä ruskeat alkoivat tympimään. Olimme juuri saapuneet kuvisluokkaan ja heti Kevin huudahti: -Moi Ellen. -Moi, minä vastasin hiljaa yli innokkaalle Kevinille. Kevinillä on blondi pystytukka. Hän on suunnilleen 170 cm pitkä, itse olen noin 167 cm pitkä. Kevin pitää yleensä yllään hupparin ja verkkahousut. Istuin omalle paikalle Kevinin taakse ja Jennan viereen.                                                                                       Kuviksen tunnit kuluivat erittäin nopeasti ja lähdimme syömään. Istuimme Jennan kanssa pöytään missä oli Kevin, Niclas, Elina ja Sofia. Juttelimme niitä näitä kunnes menimme seuraavalle tunnille. Loppu päivä kului nopeasti ja jouduin lähtemään bussipysäkille odottamaan bussia että pääsisin kotiin.

 

Kotona: Olin juuri tehnyt läksyt kun äitini huusi minut juttelemaan.

-Mistä me jutellaan? kysyin ihmetellen miksi isäkin oli mukana. -Siitä että me muutamme kahden viikon kuluttua, äiti sanoi anteeksi pyytävästi.Minulla meni hetki tajuta mitä äiti juuri sanoi. Kun tajusin huudahdin: -SIIS MITÄ???!!!    Äiti vain nyökkäsi vastaukseksi. -Niin me muutamme Asikkalaan, isä sanoi. -Miks ihmeessä! huusin melkein itkien. -Koska isäsi sai sieltä hyvän työpaikan, äiti sanoi. -EIIII!!!!!! minä huusin ja juoksin itkien ottaen kännykän ja reppuni jossa oli kaikki tarvittava ja lähdin tallille päin juosten.

 

Tallilla:Kun olin tallilla menin heti hoitohevoseni luo ja itkin sen kaulaa vasten. Tallin työntekijä huomasi sen ja kysyi mikä minulla oli. - Muutamme pois täältä, minä sanoin hiljaa itkien samalla. -Voi harmi, tallin työntekijä sanoi ja jätti minut rauhaan. Lähdin laitumille päin ja soitin parhaalle ystävälleni Jennalle.Hänkin oli hyvin hyvin surullinen puolestani. Päätin lähteä kotiin...

 

Kaksi viikkoa kului hyvin nopeasti. Tuli se päivä jolloin lähdimme.
Viimeinen päivä... Ihmettelin miksi menimme tallille päin mutta ihan
sama.Annoin vain raskaitten silmäluomieni painua kiinni...

 

 

No siinä se oli. Ensi osassa saatte tietää miksi he kävivät tallin kautta. Kommentit ois kivoja. Ensi osa tulee varmaan jossain vaiheessa tätä kuukautta.